Hiilikuorman lapioimisesta

02.11.2020

Elämme jännittäviä aikoja. Vaikka korona onkin juuri nyt suurin kahvipöytien (etäkokousten) puheenaihe, pidemmällä aikavälillä se jäänee historian havinaksi. Ilmastonmuutos sen sijaan pysyy seuranamme.

Kirjoittaja: Hanna van der Steen

Voimme viisastella, että Suomen ei oikeasti tarvitsisi osallistua ilmastotalkoisiin, koska meidän osuutemme on vain kärpäsen kakkaa koko maailman päästöistä. Samalla periaatteella jokainen koko maailmassa voisi vetäytyä asiasta. No, Pariisin ilmastosopimus ei onneksi anna sitä myöden.

Mistä kuljetusten hiilikuormassa sitten on kyse? Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonepäästöistä. Tieliikenteen osuus on 94 prosenttia. Sen päästöistä noin kolmasosa tulee rahtiliikenteestä. Rautatie-, vesi- ja lentoliikenteelle jää koko potista kuutisen prosenttia.

Suomen tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä hiilipäästöjä noin puoleen vuoden 2005 tasosta. Kesäkuussa julkaistu ”Tie vähähiiliseen liikenteeseen – Liikenteen ja logistiikan tiekartta” esittää, että tämä on täysin mahdollista. Raportin mukaan tavoitteet saavutetaan, kun jokainen toimija tekee oman osuutensa. Haettu kokonaisvähennys päästöissä koostuu useista pienistä puroista.

Toimivina ratkaisuina esitellään esimerkiksi rekkakannan uusiminen tai HCT-rekkojen (High Capacity Transport) lisääminen sekä molempien edistäminen hankintatukien avulla, liikenteen siirtyminen infran parantuessa merkittävämmin multimodaaliseksi ja toisaalta yksittäisenä toimenpiteenä raideliikenteen sähköistäminen. Raportissa mainitaan myös logistiikkamme kilpailukyvylle tärkeä asia eli tieverkon kunnossapidon parantaminen. Se lisää esimerkiksi mahdollisuuksia HCT-rekkojen käytölle. Pitkällä aikavälillä myös vihreät polttoaineet vähentävät päästöjä.

2000-luvun alkupuolella pohdin kuljetusten ympäristöasioita eräässä suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Kuljetusten aiheuttamiin päästöihin vaikuttivat niin kuljetusmuoto, käytetty teknologia, polttoaineet, kuormat (ja niiden yhdistäminen), valittu reitti kuin kuljetettavan matkan pituus. Viimeksi mainitulla oli hyvin suuri painoarvo kokonaisuudessa.

Korona-aikana on useissa yrityksissä huomattu, että pisimpiä hankintaketjuja kannattaa lyhentää maailman tilanteesta johtuvien riskien pienentämiseksi. Tämä helpottaa myös ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Yksi tapa vaikuttaa päästöihin voisi olla myös ainakin suurempien kaukomaista tehtyjen tilausten tekeminen yhdessä kilpailijoiden kanssa.

Yksi tapa vaikuttaa päästöihin voisi olla myös ainakin suurempien kaukomaista tehtyjen tilausten tekeminen yhdessä kilpailijoiden kanssa. Se lisäisi samalla myös kustannustehokkuutta.

Jatketaan siis parhaiden käytäntöjen etsimistä. Kaiken tämän keskellä olisi tärkeää myös kehittää yhteismitallisia ja nykyaikaan päivitettyjä mittareita kuljetusten hiilidioksidipäästöille.

Viisasta olisi myös levittää tietoa siitä, ettei tilanne ole toivoton. Nuorista osa on ehtinyt jo suorastaan ilmastomasentua. Sen  sijaan katsokaamme positiivisena tulevaisuuteen. Niin vallalla oleva epidemia kuin ilmaston lämpeneminen vaikuttavat maailmaamme.

Voimme silti olla toiveikkaita – asiat näyttävät pitkällä tähtäimellä jo paljon paremmalta.


Kirjoittajana:

Hanna van der Steen toimii LOGYn palvelupäällikkönä ja seuraa kiinnostuneena hankintatoimen ja logistiikan alaa ja näiden muutoksia. Hän on työskennellyt aiemmalla urallaan yli 20 vuotta erilaisissa alan kehitystehtävissä. Koulutukseltaan hän on KTM ja on juuri muuttanut takaisin Suomeen Alankomaista.

Hanna luotsaa LOGYn kuljetus- ja hankintafoorumia - tutustu niiden toimintaan ja tuleviin foorumitapahtumiin!