Tekoälyavusteinen hankinta ja toimitusketjujen hallinta: käytännön sovellukset ja suorituskykyvaikutukset

Kirjoittaja Elviira Saarelma palkittiin huhtikuussa 2026 LOGYn kannusteapurahalla Tampereen yliopistossa tekemästään väitöskirjatyöstä. Hänen väitöskirjansa nimi on “Tekoälyavusteinen hankinta ja toimitusketjujen hallinta: käytännön sovellukset ja suorituskykyvaikutukset”.

Nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä kehittyneiden digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen on noussut keskeiseksi kilpailukykytekijäksi myös hankinnan ja toimitusketjujen hallinnan toiminnoissa. Nämä perinteisesti operatiivisina pidetyt toiminnot ovat vahvistaneet strategista rooliaan, ja dataan perustuvan päätöksenteon merkitys on kasvanut entisestään. Erityisesti tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia, sillä sen nähdään tarjoavan uusia mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, ennakoinnin parantamiseen ja päätöksenteon tukemiseen yhä monimutkaisemmissa toimitusketjuissa. Kehittyneet tekoälyteknologiat, kuten luonnollisen kielen käsittely (Natural Language Processing, NLP), avaavat pääsyn toimitusketjuissa olevaan valtavaan määrään epästrukturoitua, tekstimuotoista tietoa, joka on toistaiseksi jäänyt pitkälti hyödyntämättä.

Potentiaalistaan huolimatta tekoälyn hyödyntäminen on vielä varhaisessa vaiheessa, ja organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja siinä, kuinka pitkälle käytännön sovelluksissa on edetty. Valtaosaa organisaatioista kuitenkin yhdistää tarve ymmärtää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä olisi niin arjen toimintaan kuin yritysten suorituskykyyn. Tyypillisesti ensimmäiset tekoälysovellukset kohdistuvat yrityksen muihin toimintoihin, kuten myynnin ja markkinoinnin puolelle, mikä korostaa tarvetta tutkia tekoälyn mahdollisuuksia myös hankinnan ja toimitusketjujen hallinnan kontekstissa.

Väitöskirjani tarkastelee tekoälyn roolia hankinnan ja toimitusketjujen hallinnan käytäntöjen uudistamisessa. Hankinta ja toimitusketjujen hallinta sisältää joukon käytäntöjä, joilla organisaatiot ohjaavat hankintaprosesseja ja toimittajasuhteitaan. Näihin lukeutuu sisäisiä käytäntöjä, kuten kustannusten hallinta, ostoprosessin kehittäminen, kysynnän ennustaminen, sekä ulkoisia käytäntöjä, kuten toimittajasuhteiden hallinta, toimittajien suorituskyvyn hallinta ja toimittajien valinta. Väitöskirjassani tekoälyä ei tarkastella irrallisena teknologiana, vaan osana olemassa olevia organisaation käytäntöjä ja toimintatapoja. Tutkimuksen keskiössä on se, miten tekoälyn käyttö muokkaa näitä käytäntöjä sekä minkälaisiin suorituskykyvaikutuksiin nämä muutokset johtavat. Näin tekoäly nähdään ennen kaikkea muutosta mahdollistavana tekijänä, jonka vaikutukset syntyvät sen kytkeytyessä arjen toimintaan.

Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi väitöskirjassa hyödynnetään monipuolisesti sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, ja tutkimus sisältää muun muassa kirjallisuustutkimuksen, haastattelututkimuksia ja kyselytutkimuksen. Tähän mennessä tutkimus on tuottanut monipuolisia ja toisiaan täydentäviä tuloksia tekoälyn roolista hankinnassa ja toimitusketjujen hallinnassa.

Kirjallisuustutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälytutkimus hankinnan kontekstissa on toistaiseksi vähäistä ja pitkälti käsitteellistä, mikä paljastaa useita merkittäviä tutkimusaukkoja sekä luo vahvan perustan väitöskirjan myöhemmille osioille. Ensimmäinen haastattelututkimus puolestaan tuo esiin kuusi tekoälysovellusta, jotka edustavat niin sanottuja ensimmäisiä tekoälyn käytännön sovelluksia suomalaisissa B2B-yrityksissä. Tulokset osoittavat, että tekoäly joko tehostaa ja nopeuttaa nykyisiä käytäntöjä tai mahdollistaa kokonaan uusia ratkaisuja, joihin aiemmat teknologiset ratkaisut eivät ole pystyneet. Kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tekoälyn hyödyntäminen hankinnassa ja toimitusketjujen hallinnassa tukee myönteisesti sekä toimitusketjujen että koko yrityksen suorituskykyä. Vaikutukset eivät synny suoraan, vaan erityisesti kasvaneen toimitusketjujen resilienssin myötä. Toisen haastattelututkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että erityisesti tekstipohjaista dataa hyödyntävä NLP-teknologia voi merkittävästi vahvistaa toimittajien suorituskyvyn hallintaa muuttamalla sitä aiempaa proaktiivisempaan suuntaan.

Tutkimukseni kytkeytyy vahvasti Tampereen yliopiston AI-SIM-projektiin, joka tutkii tekoälyn hyödyntämistä toimittajatiedon hallinnassa keskittyen erityisesti tekstimuotoiseen tietoon. Projekti on ollut käynnissä kaksi vuotta ja päättyy marraskuussa 2026. Väitöskirjatutkimukseeni liittyen on tekeillä neljä artikkelia, joista ensimmäinen on jo julkaistu kirjan lukuna.

Lisätietoa:

Saarelma, E., Mahlamäki, T. & Jääskeläinen, A. 2026. Digitalization and AI in B2B Supply Chain Context. In A. Lindgreen, T. Fotiadis, C. Pardo, A. D. Benedetto, D. Folinas, & P. Naudé (Eds.), Handbook of Industrial Marketing (pp. 516–533). SAGE Publishing.

AI-SIM-projektin nettisivut: https://projects.tuni.fi/ai-sim-fi/

Elviira Saarelma
Doctoral Researcher
Tampere University