Antti Hartikainen: Brexit edellyttää Tullilta lisäresursseja arviolta 50 henkilötyövuoden verran

1.11.2018

Vuonna 2016 Suomessa oli 2 455 yritystä, joilla oli vientiä UK:hon ja 4 850 yritystä, joilla oli tuontia UK:sta Suomeen. Näistä noin 500 yrityksellä ei ole aiempaa kokemusta tulliselvittämisestä.

Teksti: Sakari Backlund

Antti Hartikainen, Tullin pääjohtaja, esitteli Kuljetuspäivän yleisölle 30.8. Suomen ulkomaankaupan viimeaikaista kehitystä. Suomen vienti kasvoi vuonna 2017 15 prosenttia ja tuonti 14 prosenttia, kun tammi-toukokuussa 2018 viennin kasvu oli enää 7 prosenttia ja tuonnin osalta 6 prosenttia.

Yli 60 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu sen pääkauppa-alueelle Euroopan unioniin. Viennin arvo on ollut 26,4 miljardia euroa, 7 prosentin kasvulla. Mainitsemisen arvoista oli myös, että Suomen Aasiaan kohdistuva ulkomaankauppa on ollut selvässä kasvussa.

Suomen suurimmat kauppakumppanit 2018 ovat olleet Saksa, Ruotsi, Venäjä, Kiina, Alankomaat, USA ja Iso-Britannia. Suomen ja USAn ja toisaalta Suomen ja Ison-Britannian välisen kaupan tulevaisuutta Hartikainen ei lähtenyt nykyisten muutosten varjossa arvailemaan.

Ajankohtaista Tullissa

Tullissa on ajankohtaisena asiana juuri nyt uuden tullikoodeksin toimeenpano. Uuden tullikoodeksin kautta kaikki tiedonvaihto asiakkaiden ja EU-jäsenmaiden tullien välillä sekä yksittäisten tullien kesken tulee olemaan digitaalista. Tähän liittyviä ensimmäisiä muutoksia ovat esimerkiksi tullivarastoinnin ilmoitusmenettelyn sähköistäminen tuotantoon 2018 syksyllä. Tämä tullaan aluksi tekemään web-prosessina.

Lisäksi uusi kansallinen tuontijärjestelmä on tulossa tuotantoon syksyllä 2019. Alle 22 euron arvoisten lähetysten VAT-vapaus poistuu vuoden 2021 alusta lukien. Komissio tavoittelee ns. Import One Stop Shop -järjestelyä, jossa EU:n ulkopuolella (mm. Ali Express) toimivat alustat maksaisivat EU:lle verot. Nykyvolyymilla tämä tarkoittaisi vuosittain noin 16 miljoonaa uutta tulli-ilmoitusta.

Lisäksi vuoteen 2025 mennessä on uusina muutoksina tulossa ainakin AES (Automated Export System) eli entistä automatisoidumpi tietojen siirtäminen kansallisten vientijärjestelmien välillä, Euroopan Unionin laajuinen vakuushallinta, yhteisötavaran aseman osoittamisjärjestelmä, keskitetty tullaus, ennakollinen turvailmoittaminen sekä sähköinen passitusjärjestelmä NCTS (New Computerized Transit System).

Brexitin osalta Hartikainen kertoi, että tullimuodollisuudet kuten passitus, tullivarastointi, väliaikainen varastointi ja jalostusmenettely tulevat käyttöön. Logistiikkayritykset tarvitsevat kumipyöräkuljetuksille EU-sertifikaatit ja oman kuljetuspäällikön EU-alueelle. UK:n ”Community Air Status” katoaa eli UK:lla ei enää ole oikeutta EU:n sisäiseen lentoliikenteeseen. Vielä UK:sta tuotaville tavaroille voidaan määrätä tullimaksut (UK:n osuus Suomen viennistä 5 % ja tuonnista 3 %). Yrityksille on arvioitu tulevan prosessista lisäkustannuksia vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 2 455 yritystä, joilla oli vientiä UK:hon ja 4 850 yritystä, joilla oli tuontia UK:sta Suomeen. Näistä noin 500 yrityksellä ei ole aiempaa kokemusta tulliselvittämisestä. Suomen tullin arvioitu lisäresurssien tarve on noin 50 henkilötyövuotta eli kustannukset tästä ovat arviolta noin 2,5–3 miljoonaa euroa vuodessa.

Nettikaupan haasteet

Vuonna 2017 Suomen postin kautta kulki Suomeen lähes 40 miljoonaa lähetystä. Niistä jo 15 miljoonaa lähetystä tuli Kiinasta. Sekä Postissa että Tullin valvonnassa on tällä hetkellä käytössä manuaaliset prosessit. Tullilla onkin jo käynnissä automaattisen valvontalinjan kehityshanke.

Toisaalta pikarahtilähetyksiä tulee Suomeen tällä hetkellä arviolta viisi miljoonaa vuodessa. Lähetysten tullausarvot ilmoitetaan usein tahallisesti väärin. Näiden väärien ilmoitusten tavoitteena on välttää tulleja ja veroja, koska alle 22 euron lähetyksistä ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa ja tullia taas ei tarvitse maksaa alle 150 euron lähetyksistä.

Samaan aikaan tuoteväärennökset ovat lisääntyneet roimasti ja ne työllistävät merkittävästi tullia. Samoin tekevät huumausaineet, väärennetyt lääkkeet, reseptilääkkeet, aseet ja ampumatarvikkeet sekä muut vaaralliset aineet.

Kehitysmaastatuksesta johtuen Kiinasta lähetettäville tuotteille on voimassa alhaiset maksut.

Hartikainen näytti yleisölle vielä esimerkkikuvia Tullia työllistäneistä case’istä, joiden joukossa oli esim. Puolasta saapuneita tulilankaa ja räjähteitä, Vietnamista saapuneita puolustustarvikkeita, jotka olivat matkalla Suomen kautta Ukrainaan, sekä Kiinasta saapunut paketti erittäin tiivistettyä ja siten vaarallista rotanmyrkkyä.

Tullin kehitysnäkymiä

Hartikainen luetteli lopuksi erilaisia kehitysnäkymiä, joiden joukossa olivat esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen vihreä linja -hanke, ”rautateiden silkkitie”, rajanylityspaikkojen infran kehittäminen, asiakaspalvelupisteiden vähentäminen ja asiakaspalvelun toimintatapojen muutos, PORTNET:n uudistaminen, automaattiset tai itsepalvelusysteemit, uuden teknologian hyödyntäminen (esim. sähköiset sinetit ja GPS-valvonta).