Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka: ”Uusia rahoitusmalleja ratainvestointeihin”
16.09.2020Liikenneministeri Timo Harakan mukaan ratojen rakentamisen rahoitus vaatii uusia päätöksiä.
Teksti: Esko Lukkari
Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan Suomen suurten raidehankkeiden rahoittaminen on kaksivaiheinen asia. Suunnittelusta ja itse rakentamisesta tarvitaan eri päätökset.
Suomi-radan ja Turun tunnin junan hankeyhtiöiden osakassopimukset valtion, kuntien ja Finavian kesken mahdollistavat hänen mukaansa rahoituksen hakemisen myös Euroopan unionilta. ”Ratojen rakentamisvaiheesta ja rahoittamisesta tarvitaan uusi päätös”, hän sanoo.
Harakan mukaan rakentamisessa uudet rahoitusmallit ovat tarpeen, sillä valtion budjettirahoituksen saatavuus vaikkapa Turun tunnin junaan on rajallinen, kun kustannukset ovat miljardeja.
Uusilla nopeilla raideyhteyksillä pystytään hänen mukaansa vähentämään henkilöliikenteen päästöjä. Samalla olemassa olevaa ratakapasiteettia vapautuu tavarakuljetuksiin.
Harakka sanoo, että vuoden 2030 päästövähennyksiin nopeat raideyhteydet eivät ole ratkaisu, koska niiden käyttöönotto tapahtuu aikaisintaan 2030-luvun alussa.
”Pidemmällä aikavälillä siirtymässä täysin hiilettömään liikenteeseen uudet raideyhteydet edesauttavat tavoitetta marginaalisesti. Vuoden 2040 jälkeen henkilöautoliikenteen tulee pitkälti olla päästötöntä, mikä tarkoittaa muutosta nykyisessä käyttövoimajakaumassa”, hän sanoo. Raideliikenteen plussana hän pitää sitä, että se voi hillitä sähkökapasiteetin lisäämistarvetta.
Biopolttonesteitä tarvitaan
Suomessa on investoitu kulkuneuvojen biopolttonesteisiin, ja monet ovat epäilleet niiden jäävän marginaaliin autojen nopean sähköistymisen vuoksi.
Harakka torjuu epäilyt. Hänen mukaansa millään yksittäisellä keinolla ei saavuteta Suomen tavoitetta puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
”Tarvitsemme niin sähköautoja kuin biopolttoaineita. Esimerkiksi lentoliikenteessä ja merenkulussa biopolttoaineet ovat vielä pitkään pääasiallinen päästövähennyskeino.”
Polttoainevero on valtion tärkeimpiä tulolähteitä. Autoliikenteen sähköistyminen on nähty uhkana valtion verotuloille. Polttoaineveron veroperusteena on polttoaineen energiasisältö ja CO2-päästöt, kuten liikenteen erityisveroissakin eli auto- ja ajoneuvoverossa.
Harakan mukaan valtiovarainministeriön työryhmä pohtii liikenteen verotusta sekä ympäristö- että fiskaalisesta näkökulmasta. Sen tuloksista ja toimenpidesuosituksista kuullaan kevään 2021 aikana.
Miehistötuella kilpailukykyä
Korona-aika on nostanut esiin kansalliseen huoltovarmuuden. Suomi on ”saarena” äärimmäisen riippuvainen merenkulusta ja lentoyhteyksistä.
Harakka liputtaa kritiikkiä saaneiden merenkulun tukitoimien, kuten miehistötuen puolesta.
”Niillä turvataan merenkulkua ja säilytetään Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälinen kilpailukyky eli pienennetään varustamojen miehistökustannuksia”, hän sanoo.
Finnair on Harakan mukaan turvannut Suomelle laajan lentoliikenteen reittiverkoston Aasian liikenteen vaihtomatkustajien avulla.
Koronaviruksen Finnairille aiheuttamien tappioiden takia yhtiön omia pääomia on hänen mukaansa syytä vahvistaa. Siksi hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että eduskunnalta haetaan enintään 700 miljoonan euron valtuutusta yhtiön omien pääomien vahvistamiseen.
Suomessa vientiteollisuus on valittanut logistiikkakustannusten trendinomaisesta noususta. Turun yliopiston tekemän selvityksen mukaan tuhannen vientiä harjoittavan yrityksen otoksessa logistiikkakustannusten osuus oli vuonna 2019 jo reilut 13 prosenttia.
Harakka sanoo, että yritysten logistiikkakustannukset ovat meillä korkeammat kuin monissa muissa maissa maamme sijainnin vuoksi, mutta kuljetuskustannukset Suomessa ovat kuitenkin tasaisesti laskeneet.
”Teemme paljon töitä sen eteen, että kuljettaminen ja muu logistiikka olisi mahdollisimman tehokasta. Esimerkiksi logistiikan digitalisaatiolla tehostetaan kuljetuksia ja lasketaan kustannuksia. Samalla vähennetään tavaraliikenteen päästöjä”.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee Harakan johdolla ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka luo näkymän liikenteen kehittämiselle seuraavaksi 12 vuodeksi.
”Sen yhtenä tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuus ja vastata elinkeinoelämän työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin”, hän kertoo.
Kuka?
Timo Harakka (sd)
- liikenne- ja viestintäministerinä joulukuusta 2019 alkaen
- vuodesta 2015 SDP:n kansanedustajana
- toimittaja ja kirjailija
”Jos ja kun perusväylänpitoon laitetaan 300 miljoonaa euroa lisää edelliseen kehykseen verrattuna, korjausvelka taittuu laskuun vuonna 2027”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.
Ministeriössä on Timo Harakan mukaan valmisteltavana Liikenteen automaation toimenpide- ja lainsäädäntösuunnitelma ja Logistiikan digitalisaatiostrategia.
Kirjoitus on julkaistu Osto&Logistiikka-lehdessä 4/2020 (ilm. 10.9.)
Painettu Osto&Logistiikka-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja se kuuluu LOGYn jäsenetuihin.
Tutustu myös ostologistiikka.fi-uutissivustoon.
Huomaa myös: Kuljetuspäivä 2020 – Kestävä kehitys ja kuljetusmarkkinoiden jännitteet