Korona kiihdyttää hankinnan digiloikkaa

09.09.2020

Baswaren teettämän kyselytutkimuksen mukaan talouden ja hankinnan prosessien nykyinen digitalisaatioaste vaihtelee yrityksissä. Tämän hetken suurin kehittämispotentiaali löytyy datan ja analytiikan hyödyntämisestä.

Teksti: Ari Rytsy

Baswaren teettämän Talouden ja hankinnan tila 2020 -kyselytutkimuksen verkkokyselyyn osallistui liikevaihdoltaan suurikokoisten suomalaisten tai Suomessa toimivien yritysten talous- ja hankintajohtoa. Kyselytutkimukseen tuli 61 vastausta, joiden perusteella suuryrityksissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia toiminnan digitalisoinnissa.

“Hankinnasta maksuun -prosesseissa on tapahtunut siilomaista kehitystä, mutta iso kuva ei ole vielä valmis. Tuotannon ympärillä tapahtuvaan suoraan ostamiseen on rakennettu muun muassa ostolaskujen automatisointia ja kytköksiä toiminnanohjausjärjestelmään, mutta epäsuorassa ostamisessa on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia”, sanoo Baswaren maajohtaja Tapio Niinikoski.

Suurten yritysten taloushallinnon ja hankinnan prosessien nykyinen digitalisaatioaste vaikuttaa tutkimuksen valossa yleisesti pikemminkin kohtalaiselta kuin hyvältä. Esimerkiksi taloushallinnon ja hankinnan prosesseista kerättyä dataa ja analytiikkatyökaluja ei hyödynnetä kovinkaan laajasti.

Robotiikan ja tekoälyn sulautuminen vie uuteen aikaan

Positiivista on se, että valtaosa kyselytutkimukseen osallistuneista yrityksistä on aloittamassa uusien teknologioiden laajemman hyödyntämisen. Kyselyssä vastaajat nimesivät tärkeimmäksi kehityskohteeksi analytiikkatyökalujen käyttöönoton ja datan analysoinnin päätöksenteon tueksi.

Yhteensä 82 prosenttia vastaajista piti analytiikkatyökalujen hyödyntämistä tulevaisuudessa tärkeänä ja 21,3 prosenttia näki niissä piilevän valtavasti potentiaalia. Myös tekoälyteknologiat kiinnostivat vastaajien edustamia yrityksiä. Lähes neljännes vastaajista nimesi tekoälyn hyödyntämisen tämän vuoden tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon.

“Ohjelmistorobotiikkaa käytetään jo nyt korvaamaan ja helpottamaan manuaalisia prosesseja. Kun sulautetaan yhteen robotiikka ja datasta asioita oppiva tekoäly, päästään digitalisaatiossa aivan uudelle tasolle. Tällainen kehitys ja konsolidoituminen yritysten hankinnasta maksuun -ratkaisuihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin on todennäköinen talouden ja hankinnan tulevaisuuden maailmankuva”, Niinikoski visioi.

Valtavasta digipotentiaalista huolimatta on aiheellista kysyä, kuinka nämä juuri ennen koronan aiheuttamaa poikkeustilannetta esille nousseet kehittämiskohteet tulevat suomalaisyrityksissä toteutumaan. Jäädäänkö tulevina kuukausina polkemaan paikoillaan koronakriisin kulukarsinnan vuoksi vai otetaanko tilanteen vähitellen normalisoituessa kunnon tehostusloikka data-analyysin ja talous- ja hankintaprosessien digitalisointiin?

Koronakokemuksista tiekartta kehittämiselle

Niinikoski on seurannut pitkään Suomessa ja eri markkina-alueilla toimivien organisaatioiden digitalisaatiokehitystä. Hänen tilannearvionsa mukaan noin puolet yrityksistä on pystynyt jatkamaan digitaalista kehitystyötä entiseen tapaan. Osa on vaikeuksista huolimatta vienyt määrätietoisesti isoja ja mittavia hankkeita eteenpäin. Sen sijaan koronan pahiten runtelemilla toimialoilla on hidastettu vauhtia. Monet kesälle suunnitelluista projekteista ovat lykkääntyneet ainakin lomakauden yli.

"Koronasta huolimatta maailma ei romahtanut"

“Isossa kuvassa yritykset ovat huomanneet, että koronasta huolimatta maailma ei romahtanut. Suomessa vallitsee kova tulevaisuuden usko, eräänlainen talvisodan henki, että kyllä tästäkin vielä selvitään. Siinä mielessä talouden ja hankinnan digitalisaation tulevaisuus näyttää valoisalta”, vakuuttaa Niinikoski.

Parhaassa tapauksessa korona on paljastanut yrityksessä piilevät heikkoudet ja pullonkaulat, jotka voivat liittyä esimerkiksi hankinnan prosesseihin, toimittajaverkoston hallintaan tai asiakaskunnan liiketoiminnan ymmärtämiseen. Adaptoituminen uuteen tilanteeseen on myös pakottanut miettimään joustavuuteen ja reagointiherkkyyteen liittyviä asioita uudessa valossa. Tämä voi toimia lopullisena kannustimena digiloikan ottamiseen.

"Ajattele isosti, aloita pienestä ja kiihdytä nopeasti"

“Hyvänä ohjenuorana toimii ‘think big, start small ja scale fast’. Eli ajattele isosti, aloita pienestä ja kiihdytä nopeasti. Hankkeiden onnistumisen kannalta on olennaista, että johdolla on selkeä toiminnan digitalisaatiota koskeva visio, strategia ja suunta”, Niinikoski neuvoo.

SSAB jalostui digitalisaation edelläkävijäksi

Teräsvalmistaja SSAB oli pari vuotta sitten tilanteessa, missä yrityksen digitalisaatio oli jäämässä kilpailijoista jälkeen. Taustalla oli vuonna 2014 toteutunut suuri fuusio, jonka jälkimainingeissa digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen ei noussut SSAB:n kärkihankkeeksi. Vuonna 2017 suunta kääntyi, ja SSAB lähti etenemään ripeästi digitalisaation tiellä.

“Havahduimme muuttuneeseen toimintaympäristöön, missä asiakkaiden kasvaneet odotukset ja teräksen hankinnasta vastaavien ostajien sukupolvenvaihdos vauhdittivat muutosta. Tiesimme, että valmistamamme teräs on laadullisesti maailman huippua. Siksi päätimme nostaa asiakaspalvelun samalle tasolle”, perustelee SSAB:n Digital Business Development Director Niko Korte.

SSAB ryhtyi rakentamaan uusia digitaalisia palveluja sekä kehittämään jo olemassa olevaa tarjontaa. Suurin saavutus oli vuonna 2018 julkaistu digitaalinen asiakasportaali, jonka kautta asiakkaat pystyvät tänä päivänä esimerkiksi seuraamaan tilauksiaan ja hankkimaan niihin liittyvää dokumentaatiota. Yhdessä hitsauskonevalmistaja Kemppi Oy:n kanssa toteutettiin puolestaan palvelu, jossa SSAB lähettää tarvittavat tuotetiedot suoraan hitsauskoneisiin ja hitsauslaitetoimittajan pilvipalveluun. Tällä tavalla teräs kulkee nopeammin ja virheettömämmin asiakkaan tuotantoprosesseissa, säästäen aikaa ja parantaen laatua.

Tällä hetkellä SSAB pilotoi digitaalisia ratkaisuja asiakkaansa HT Laser Oy:n kanssa kaupintavarastojen varastokirjanpidon ja kuittausten automatisoimiseksi. Sen myötä asiakkaan tiloissa säilytettävien SSAB:n omistamien tuotteiden manuaalinen seuranta vaihtuu tuotteiden skannaukseen ja automaattiseen varastonhallintaan. Molemmat hankkeet ovat osoitus SSAB:n valitsemasta linjasta, jossa digitalisaatiota viedään eteenpäin asiakasrajapinnan ehdoilla.

“Digihankkeet eivät ole koskaan kokonaan maalissa, sillä kehitys jatkaa kulkuaan ja asiakkaiden tarpeet elävät. Siksi yhden alustan päälle rakennetaan seuraavassa kehitysvaiheessa uusi ominaisuus ja taas seuraava. Kerralla valmiiksi koodatut suurinvestoinnit eivät ole enää tätä päivää”, Korte luonnehtii.

Tähtäimessä teräksen teollinen verkkokauppa

SSAB:n seuraava suuri kehitysaskel on oman verkkokaupan avaaminen. Kyseessä ei kuitenkaan ole arkisen nettikaupan kaltainen ratkaisu, vaan huomattavasti monisyisempi kokonaisuus. Kyseiseen alustaan on tarkoitus tuoda muun muassa avoimia ohjelmointirajapintoja (Application Programming Interface), joiden tarkoituksena on tietojen automaattinen siirtäminen eri ohjelmien välillä.

“Teräksen verkkokauppahanke edellyttää meiltä merkittävän kokoluokan digitaalista putkiremonttia. Kaikki tarvittava data on harmonisoitava niin, että pystymme tarjoamaan uutta palvelua globaalilla tasolla”, Korte teroittaa.

Teräksen verkkokaupassa edistykselliset algoritmit tulevat uudistamaan varastojen hallintaa ja toimitusketjujen optimointia. Jos tuote on esimerkiksi Suomesta loppu, pystyy järjestelmä suosittelemaan sen tilaamista naapurimaassa sijaitsevasta varastosta. Asiakkaalta saatavan datan avulla on puolestaan mahdollista ennakoida tuotteiden tulevaa kysyntää.

Koko maailman täyttävän digipöhinän keskellä Korte alleviivaa, että SSAB:ssä ei tehdä niin sanottua sankaridigitalisaatiota. Tällä hän viittaa IT-alan seminaareissa vilahteleviin korkealentoisiin visioihin, jotka karkottavat monet yritykset perusasioiden ääreltä.

“Terästuotannon prosesseja on ohjattu automaattisesti jo 80-luvulta alkaen. Nyt on käytössä suurempi datan käsittelykapasiteetti ja parempia algoritmeja. Valmistava teollisuus on hyvässä asemassa esimerkiksi tuotannon tekoälyn hyödyntämiseksi, sillä data ja oikeat liiketoimintakysymykset ovat jo olemassa”, sanoo Korte.

Lähde: Talouden ja hankinnan tila 2020 - raportti kyselytutkimuksen tuloksista. Basware.


Artikkeli on julkaistu Osto&Logistiikka-lehdessä 4/2020 (ilm. 10.9.2020)
Osto&Logistiikka-lehti kuuluu LOGY ry:n jäsenetuihin.


Hankinnan kehittämisen työkalu LOGY Best in Class Hankinta >

Etäkoulutukset hankinnan ammattilaisille: